Huhhuh hulinaa ja The Munala saapui kotiin :)

Viimeinen viikko (tai oikeastaan kaksi) on ollut kyllä niin ylibuukattua, että huh huh... Koulu sitten alkoi, ja ryminällä... Neljä intesiivistä viikkoa teoriaopintoja ennen käytäntöön siirtymistä vie kyllä mehut tehokkaasti. Raastavaa olla erossa lapsista ja miehestäkin ja kotona ollessa ei malttaisi keskittyä sitten koulujuttuihin enää ja millos ne sitten tehdään? Yöllä. Noh, millos nukutaan sitten? Joo, en tiiä... :) Onneksi vapaaviikonloppu edessä ja huomenna on miun vuoro nukkua pitkään! Jihuu! Uusimmassa Meidän perhe-lehdessä oli hyvin ajankohtainen artikkeli. Otsikoin sanoin juurikin noin!

Mutta viikon yksi kohokohta on ollut The Munalan saapuminen kotiin. Rakastan kodin sisustamista. Tyylini on lähellä maalaisromanttista, mutta toisaalta tykkään pelkistetystä ja skandinaaviset värit ovat mieleen. Eli meillä on kotona paljon valkeaa, harmaata, beigeä eri sävyissä... Voi kun olisi enemmän aikaa sipistellä kotia ja keksiä aina uusia ideoita sinne, ehkä sitten joskus... Mutta siis tosiaan, miehen mielestä maailman isoin turhake, Munala saapui viime viikolla. Minun mielestä se istuu täydellisesti keittiöön ja on kyllä kaikessa söpöydessään täydellinen katseenvangitsija meidän muuten melko tylsästi sisustetussa keittiössä. Jotain pientä olen yrittänyt sinne keksiä, mutta toisaalta siellä kaiken pitää olla helposti puhdistettavaa ja tietyllä tavalla käytännöllistä. Tahtoisin pitää pöytäpinnat mahdollisimman puhtaana ja tyhjänä (joo, ei todellakaan onnistu lapsiperheessä), joten turhaa rojuakaan en sinne tahdo. Paitsi tämän Munalan. Jossain ne kananmunat on säilytettävä, joten miksi niitä ei säilyttäisi kivannäköisesti :)